Olen lykännyt blogin kirjoittamista viimeaikoina kun ei ole mukamas ollut aikaa siihen.. Tosiasiassa ollaan vaan hengattu lähes kaikki illat rannalla. Koitetaan ottaa kaikki irti viimeisistä viikoista ja on kauhea stressi ehtiä vielä tekemään paljon kaikkea. Vietnamin jälkeen ollaan oltu paljon paikallisten kanssa, käyty ulkona ja hengailtu lisää rannalla. Käytiin Yasminin kanssa myös rantajuhlissa. Oli todella hauskaa ja matka jatkuikin siitä vielä Kutalle. Kouluhommien parissa on myös kulunut aikaa, sillä mulla on ollut kaksi isompaa esitystä ja muutamia raportteja ja tehtäviä on pitänyt tehdä.
Beachparty
Tehtiin myös viime viikonloppuna reissu Beduguliin. Melkein kahden tunnin ajomatkan päässä oli meille varattu villa. Ihanat järvimaisemat, joita reunustivat vuoret. Matkaan meitä lähti Noora, Yasmin, Laura, minä, yksi aussi ja 7 paikallista. Kahden auton voimin lähdettiinkin lauantai-aamuna ajamaan kohti määränpäätä. Matka sujui ja käytiin perillä syömässä paikallisessa warungissa. Silloin kun Balille saavuttiin ei varmasti oltaisi sen näköisissä paikoissa syöty, mutta ruoka oli kyllä todella hyvää! Eikä edes mahatautia tarttunut mukaan. :D Kanny ja kumppanit olivat hankkineet meille kaikki ruoat ja juomat valmiiksi, joten meidän ei tarvinnut huolehtia mistään itse. Aluksi käytiin järvellä katselemassa maisemia, sekä kiivettiin villan lähellä olevalle kasvimaalle. Oli ihana välillä nähdä muutakin kuin rantamaisemia. Ilmakin oli viileämpää ja paikallisten mielestä oli todella kylmä. Ehkä joku 18-20 astetta... Grillailtiin pihalla auringonlaskun aikoihin ja Adi soitti meille kitaraa. Minä ja Noora laulettiin "erittäin kauniilla" lauluäänillämme. Käy kyllä sääliksi muiden korvia hahah! Ilta oli todella onnistunut ja kaikilla oli todella hauskaa. Aamulla heräsimme jo kahdeksalta ja yhdeksän aikoihin lähdimme kohti Aling-Aling -vesiputouksia. Oltiin ihan varmoja että kuollaan sillä matkalla, sillä tiet mutkittelivat kokoajan ja oli sekä ala- että ylämäkeä. Kävelymatkalla putouksillekkin oli varmaan ainakin tuhat rappusta. Alkava krapula ja väsymys eivät ainakaan auttaneet asiaa.. Maisemat olivat kyllä tosi upeat ja oli ihanaa päästä hyytävän kylmään veteen uimaan. Pojat liukuivat vesiputouksia alas, mutta itse jätin tällä kertaa väliin. Oli kyllä hurjan näköistä touhua. Ajomatka takaisin oli ihan kauhea, koska matkapahoinvointini oli ehkä pahin tähän mennessä. Ajattelin jo jossain kohtaa että on pakko jäädä pois autosta ja tulla myöhemmin jollain perässä kotiin. Selvittiin kuitenkin perille asti!
Olen käynyt pari kertaa taas surffaamassakin ja vaihdoin pienempään lautaan. Turhauttavaa touhua tosin, kun sen kanssa joutuu tekemään enemmän töitä.. Mutta onnistuminen palkitsee vielä enemmän. Käytiin myös leffassa Premium-näytöksessä. Jokaisen tuolin sai melkein makuuasentoon ja kaikille oli omat peitot. Saliin sai myös tilata ruokaa. Paras leffateatteri, jossa olen käynyt! Keskiviikkona oli Yudhan synttärit joita menimme viettämään Surf Patchille. Se on yhden tuttumme omistama kauppa jossa myydään ja korjataan, sekä maalataan surffilautoja. Siellä hengailtiin ja grillattiin kalaa, joka oli muuten todella hyvää, sekä lihaa. Tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen ja oli kiva päästä taas juttelemaan enemmänkin omista elämistä kaikkien kanssa. Itse olin tällä kertaa selvinpäin koko illan. Matka jatkui mäkkärin kautta Kutalle, jossa tanssittiin ja juhlittiin aamuyöhön asti. Sitten skootterilla kohti kotia. Öisin on kyllä ihana ajaa kun ei ole oikeastaan muuta liikennettä! Paitsi baarikadulla, jossa ei pääse kunnolla edes eteenpäin..
Kuala Lumpurin jälkeen suunnattiin kohti Vietnamissa sijaitsevaa Ho Chi Minhiä aka Saigonia. Ennakko-odotukset oli jo suuret, sillä oltiin monelta kuultu että Vietnam on ihan mahtava paikka. Ensimmäisenä päivänä käytiin kiertelemässä hotellin lähialueita ja illalla suunnattiin katsomaan kaupunkia SkyBar -rooftopille. Oli kyllä kaunista kun kaupungin valot loistivat tummaa taivasta vasten. Ainiin ja keskustelimme puistossa paikallisten opiskelijoiden kanssa varmaan pari tuntia. He tulevat vapaa-ajallaan puistoihin keskustelemaan turistien kanssa, jotta oppisivat paremmin englantia. Aika omistautunutta opiskelua!
Ho Chi Minh yöllä
Ho Chi Minh päivällä
Ho Chi Minh yöllä
Ensimmäisenä kokonaisena päivänä suunnattiin Lauran ja Yassun kanssa kohti Vietnamin sodan aikaisia Cu Chi -tunneleita. Historiallisista asioista tulee kyllä heti paljon mielenkiintoisempia kun pääsee itse paikanpäälle näkemään sodan jälkiä ja vaikutuksia. Päästiin itsekkin ryömimään tunneleissa, joita oli suurennettu 30 prosenttia. Hyvä kun niihin silti mahtui! Vaikea kuvitella miten paikalliset ovat pystyneet elämään tunnelistossa jopa vuosia päästen vain välillä ulos. Saimme nähdä myös ansoja, joita oli tehty vihollisia varten. Ilmeisesti alueella on edelleen ansoja ja koloja joihin saattaa pudota jos ei tunne maastoa. Siksi ilman opasta ei alueella saanut kulkea. Matkan varrella kävimme myös pajalla, jossa sodan aikaisien myrkyllisten kaasujen vaikutuksista vammautuneet ihmiset tekivät keramiikkatöitä. Kauhea ajatella, miten edelleen syntyvillä lapsilla saattaa olla sodan takia vammoja kehityksessä. Samalla reissulla kävimme Cao Dai temppelissä. Cao Dain perustana on synkretismi, eli kaikkien uskontojen uskotaan olevan yhtä. Temppelissä tämä näkyi kolmena tornina joista tuli esille kiinalanen temppeli, moskeija ja kristillinen kirkko. Joka puolelle oli maalattu silmiä, jotka kuvastavat Jumalaa. Näimme myös heidän rukoushetkensä joka oli ihan mielenkiintoista katsottavaa. Reissun jälkeen palasimme hotellille ja nappasimme viimeisenä saapuneen Nooran mukaamme. Kävimme kävelemässä ympäriinsä keskustaa. Saigonissa rakennukset olivat sekoitus Ranskan siirtomaa-ajan koristeellisista ja sodan jälkeisistä rakennuksista. Osa taloista oli vain yhden huoneen levyisiä, vähän niinkuin legopalikoita olisi laitettu vierekkäin ja päällekkäin. Vietnamissa oli ihanaa se, että paikalliset kokoontuivat keskustan kadulle ja puistoihin yhdessä. Nähtiin mahtavia rullaluisteluesityksiä ja tanssiesityksiä muunmuassa. Aamuisin puistossa oli paljon paikallisia kuntoilemassa ja meditoimassa, sekä harjoittelemassa esimerkiksi karatea. Niin siistiä!
Torstaina otimme jo perinteeksi muodostuneen bussikierroksen ympäri kaupunkia. Kävimme sotamuseossa, entisen presidentin asunnossa, ChinaTownissa, Notre Dame -kirkolla ja suurella Ban Thanh marketilla, josta löytyikin piraattituotteita mielin määrin. Etenkin sotamuseo oli ajatuksia herättävä kokemus. Tuli oikein paha olo kun katsoi kuvia sodan uhreista.. Kävimme kierroksen jälkeen juna-asemalla ostamassa liput perjantaille. Sinne pääsy ei sujunut ihan mutkitta, sillä taksikuski ei ymmärtänyt lainkaan englantia. Yritimme näyttää jopa junan kuvia, mutta jouduimme turvautumaan paikallisten apuun. Vietnamissa ei tosiaan englannin osaaminen ollut kovinkaan hyvää. Illalla kävimme kaupungin korkeimmassa rakennuksessa katsomassa näkymiä, jotka olivat kyllä taas todella hienot. Kaupungissa oli kymmeniä rooftop-ravintoloita, joista näkyi koko kaupungin ylle. Ei huono bisnesidea, vetää kyllä turisteja paikalle!
Kuuluisa Napalmityttö -taulu
Perjantai-aamulla lähdimme kuuden aikaan junalla kohti Mui Ne -hiekkadyynejä. Matka kesti 4 tuntia, joten onneksi juna oli hyväkuntoinen ja kunnollinen. Juna-asemalta ajoimme vielä taksilla parikymmentä minuuttia rantakaupunkiin. Sieltä otimme Jeep-kierroksen neljäksi tunniksi. Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa ranta ja meri! Ja kaupunki vaikutti todella kauniilta, siellä olisi voinut viettää hieman kauemminkin aikaa. Kierroksella kävimme punaisella hietikolla, valkoisella hietikolla, sekä Fairy Streamilla joka muistutti hieman Grand Canyonia. Matkan varrella pysähdyimme kalastajakylän reunalle, josta näkyi satoja erikokoisia värikkäitä veneitä vedessä. Niin ihana maisema, että sitä olisi voinut katsella tuntikausia. Vuokrattiin valkoisella aavikolla Nooran kanssa mönkijä, jolla pisteltiin menemään. Oli kyllä siisti kokemus! Ja satuttiin kohteisiin juuri oikeaan aikaan, sillä siellä ei ollut muita turisteja. Kierroksen jälkeen lähdimme makuubussilla takaisin kohti Saigonia. Vietnamissa makuubussit olivat yleisiä, Suomessa niitä ei varmaankaan ole turvallisuussyistä :D Tämä päiväreissu oli kyllä yksi elämäni parhaista kokemuksista!
Vietnam oli kyllä sellainen paikka johon mielelläni menisin vielä uudestaan. Mielenkiintoiset lähihistorian tapahtumat, monimuotoinen luonto ja ylipäätään mielenkiintoinen kulttuuri.
Olen käynyt pari kertaa taas surffaamassakin ja vaihdoin pienempään lautaan. Turhauttavaa touhua tosin, kun sen kanssa joutuu tekemään enemmän töitä.. Mutta onnistuminen palkitsee vielä enemmän. Käytiin myös leffassa Premium-näytöksessä. Jokaisen tuolin sai melkein makuuasentoon ja kaikille oli omat peitot. Saliin sai myös tilata ruokaa. Paras leffateatteri, jossa olen käynyt! Keskiviikkona oli Yudhan synttärit joita menimme viettämään Surf Patchille. Se on yhden tuttumme omistama kauppa jossa myydään ja korjataan, sekä maalataan surffilautoja. Siellä hengailtiin ja grillattiin kalaa, joka oli muuten todella hyvää, sekä lihaa. Tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen ja oli kiva päästä taas juttelemaan enemmänkin omista elämistä kaikkien kanssa. Itse olin tällä kertaa selvinpäin koko illan. Matka jatkui mäkkärin kautta Kutalle, jossa tanssittiin ja juhlittiin aamuyöhön asti. Sitten skootterilla kohti kotia. Öisin on kyllä ihana ajaa kun ei ole oikeastaan muuta liikennettä! Paitsi baarikadulla, jossa ei pääse kunnolla edes eteenpäin..
