Lao Cai & Sapa

Lähdettiin sunnuntai-illalla noin kahdeksan aikaan Hanoista kohti Lao Caita. Oltiin matkustettu jo neljä tuntia bussilla takaisin Hanoihin ja muutama tunti kerettiin välissä hengähtää ennen seuraavaa matkaa. Yöjunassa oli makuuvaunut, joissa aina neljä henkeä per "huone". Saatiin oikein privaattihuone sillä kaksi makuupaikkaa jäi tyhjäksi. Juna oli sisustettu hieman kuin lännen pikajunat puupaneeleineen ja -kalusteineen. Matka kesti noin 8 tuntia ja olimme perillä Lao Caissa kuuden aikaan aamulla. Siitä lähdimme vielä minibussin kyydillä kohti Sapaa. Bussimatka kesti tunnin ja tie oli serpentiinitietä ylös ja alas pitkin vuoristoa. Itse selvisin matkasta kohtuu hyvin mutta välillä teki hieman tiukkaa kun moni samassa bussissa oleva voi pahoin ja oksensi. Kyllä siinä meinasi itselläkin käydä köpelösti. Ei oltu varattu valmiiksi mitään hostellia, mutta samassa bussissa oleva tyttö ehdotti meille heidän varaamaansa hostellia ja päädyimmekin valitsemaan sen. Huoneessa haisi hieman home, mutta plussaa oli että molemmat sängyt oli varustettu hyttysverkoilla. Pohjoisessa oli nimittäin erittäin korkea malariariski ja hyttysiä lentelikin kokoajan ympärillä. Onneksi olimme jo varustautuneet pitkillä vaatteilla ja hyttysmyrkkyäkin suihkuteltiin reilusti ja usein.

Kun päästiin kirjautumaan huoneeseen sisälle, otettiin penet päiväunet jotta jaksamme loppupäivän. Sen jälkeen söimme hostellilla kevätrullia sekä riisiä ja tofukastiketta. Vuokrasimme tämän jälkeen skootterin jolla lähdimme huristelemaan pitkin Sapan teitä. Kiertelimme kolmisen tuntia ympäri riisipeltoja ja kyliä. Tiet olivat välillä hyvässä kunnossa ja välillä pelkkää irtonaista mukulakiveä. Kyllä välillä sai miettiä että mitenköhän tässäkin käy.. Täällä on myös ihan normaalia että teillä pomppivat niin siat, koirat, kanat kuin härätkin. Hieman pelotti ajaa härkien ohi ensimäistä kertaa, eivät meinaan näytä ihan lempeiltä kavereilta nenärenkaineen ja sarvineen. Mutta ne ovat niin tottuneita että ei yksi skootteri niitä hetkauta. Pysähdyttiin myös yhteen kylään juomaan colat. Naiset yrittivät kapata luomuksiaan ja kävi kyllä hieman sääliksi kun olisi tehnyt mieli niitä ostaa kun tietää ettei heille rahaa satele taivaalta. Pieniä lapsia oli myös kaupittelemassa turisteille käsikoruja. Koruja ei kuitenkaan saa heiltä ostaa, sillä lapset eivät suostu menemään kouluun jos saavat rahaa korujen myynnistä. Oli kuitenkin kiva nähdä, että suurin osa lapsista vaikutti tyytyväisiltä elämäänsä ja kaikilla oli sekä vaatteita, että ruokaa.

Maisemat olivat kyllä paljon upeammat kuin mitä kuvista näkyy. Vehreät riisipellot ja niiden taustalla korkeat vuoret ja pienet kylät. Saa kyllä olal tyytyväinen että lähdettiin pitkästä matkasta huolimatta sillä paikka oli aivan upea. Sapan kaupungissa oli hieman ranskalaistyylisiä taloja ja keskellä järvi. Myös kaupunki itsessään oli todella kaunis vaikka ehkä itse enemmän nautinkin kylämaisemista.

Tiistaina mentiin muutaman paikallisen naisen kanssa kapuamaan vuorelle. Matka kesti noin viisi tuntia ja lopussa pysähdyttiin lounaalle vuoren huipulle. Harmitti hieman että koko päivän oli melko sumuista niin ei nähnyt kunnolla maisemia. Oli kuitenkin kiva päästä "viidakkoon" samoilemaan ja kuntoilemaan. Osa poluista oli hyvässä kunnossa, mutta osa oli mutaisia ja liukkaita ja välillä saikin katsoa tarkkaan mihin astuu. Matkan varrella seuraamme liittyi sekä hollantilainen pariskunta, että japanilainen poika. Kävellessä tuli kyllä nähtyä paljon kaikenlaista kasveista eläimiin mm. sikoja, vuohia, härkiä, koiria ja hevosia sekä vihreä tee -viljelmiä, maissia, riisiä, kurpitsoja ja jopa kannabista. Kannabiksen varsista saadaan itseasiassa materiaalia kankaiden tekoon. Oli myös kiva kuulla hieman paikallisten perheistä ja ajatuksista. Toinen oppaistamme oli 40- vuotias nainen jolla on 4 lasta, nuorin vasta 1,5 -vuotias. Toinen taas oli 16 -vuotias tyttö. Heillä oli molemmilla perinteiset tummat asut päällä, mitkä ovat todella kauniita.

Vietnam on ollut kyllä taas ihana kokemus. Kaikki kolme kohdettamme ovat olleet hyvin erilaisia ja kaikissa on riittänyt tekemistä yllinkyllin. Perjantaina aamuyöstä lähdetään kohti seuraavaa kohdettamme, Filippiinejä.